I’m Forever Blowing Bubbles…

Artur otti välillä sellaisen asenteen, ettei hänen asiakkaittensa ole suotavaa opiskella portugalia, kyllä hää hoitaa kielillä puhumisen ja asiakkaitten tehtävä on vaan viettää lomaa rasituksista vapaina ja kantaa rahansa hänen kuppilaan. Enkku on nimittäin kanssa nyt innostunu kielitaitoaan petraamaan ja oli tervehtiny portugaliks tullessaan peliä katsomaan ja saanut em. luennon aiheesta ja myö saatiin opetetun kertaus, kun tehtiin lähtöä kotiin. Pysykää työ vaan siellä kuplassanne älkääkä yrittäkökään kapinoija, niin!

Bacchuksessa juteltiin taannoin yhen paikallisen, eläköityneen ravintelinpitäjän kanssa. Hänessä oli jotain, mikä tökkäs, vaikuttaa ihmiseltä, joka tuo 1930-luvun tapahtumien uusiutumisen vähän turhan todennäköiseksi. Puhuttiin silti myös yhestä toisen maailmansodan jälkeisestä paikallisesta tapahtumasta, Marski kävi nimittäin täällä pakoilemassa mahollista sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä. Asiasta kiinnostuneille on artikkeli Savot-lehdessä.

Paikallisen reissaajapressan museossa on ollu valkokuvanäyttely Portimãosta.
Kiinnostavampia oli kuitenkin näytteille asetetut antiikkikamerat.

Miehän olen vahvasti sellainen ”koskaan et muuttua saa” -tapaus. Kun on kerran löytäny hyvät kengät tai pöksyt tai ihan mitä vaan, on karmeeta tuskaa, kun niitten hajottua ei saa samanlaisia tilalle, vaan tarttee taas ettiä jotain uutta. Sama juttu on ravintoloitten kanssa. Ja sitten ihan yllättäen ja varottamatta tyrkkäs yläbaarinkin omistaja taannoin kuppilan rempan ajaksi kiinni, eli taas mentiin em construção -meiningillä. Piti kestää vaan viikon, toinen oli just pyörähtämässä käyntiin, kun nähtiin yhtä kantiksista, joka oli kyselly, onko avauspäivä oikeesti 1.4., mutta huumoriin oli vastattu yrmeällä asenteella… Kaikkien yllätykseksi baari aukes vaan kolme päivää ilmotetun jälkeen, vähän on vielä asiat vaiheessa, mutta silti! Sisustus on siisti ja seinällä roikkuu ihka uusi töllö pelien näyttämistä varten eli tällä kertaa muutos tais olla parempaan suuntaan!

Brassibaarikin on korjauksien jälkeen vihdoin aukaistu. Oltiin sen jälkeen eka kertaa menossa päiväkaffelle sinne, mutta on tietysti juuri maanantaisin suljettu. Käytiin sitten ensimmäisen (ja varmaan viimesen) kerran naapurihotelli Plaza Realin kahvilassa ja siinä sivussa kysäistiin heijän huoneistoistaan. Ei vakuuttanu, puuttuu pesukoneet ja ilmalämpöpumput, mutta nyt tiedämme! Meijän naapurissa on myös käymätön ravintola nimeltään Kuu Aurinko eli Luna Sol, joka on viimeiset pari kuukautta ollut 15 päivää suljettuna. Sen verran fiksuja on olleet, että eivät oo kertoneet, mistä päivästä sitä viittätoista aletaan laskea. Brassibaarikiin päästiin lopulta ja selvis, että se onkin nykyisin italialainen Pizza Mia. Syötiin torstaisen konserttikäynnin jälkeen yksi pitsa puokkiin, ihan oli hyvän makuinen ja pohja mukavan rapsakka, ovat panostaneet kunnolliseen uuniin. Aiemmin syöty La Dolce Vitan lärpyskä oli hiukka paree, mutta kun tää kilpaileva yritys on tossa vieressä, niin ehkä tulee sitä kannatettua enempi. Silti, myö kumpikin kaivataan sitä huoletonta brassimeininkiä, jota oli kiva käyvä ulkopuolisena vähän väliä tirkistelemässä. Pitseriaan mennään vaan syömään, joten käyntikertojen määrä tullee romahtamaan.

Suomessa on ollu se punavihree kupla tapetilla, sijaitsi se nyt sitten Kalliossa tai Rööperissä – ei kun Punavuoressa juotiinkin punkkua – meikäläisen punanen on enämpi terrakottaa (ja tietysti sitä tintoa lasissa) ja vihree oliivia, khakia ellei jopa vihertävän harmaata antrasiittia, lisäksi helmenharmaata (ovat siis käsityölankojen värejä) ja lopputuloksena kupla oikeen etusormen ensimmäisessä nivelessä eli ilmeisesti hyytelörakko. Niitä on tullu rikkinäisiin sorminiveliin ennenkin, yksi oli nimettömässä ja yksi peukalossa. Lievää väkivaltaa käyttäen niistä näyttää pääsevän eroon, joten no hätä! Virkkuulangatkin tuli käytettyä loppuun, joten aattelin antaa sormien huilata, mutta pari päivää meni ja alko tylsistyttää, joten taas on lankoja (luonnonvalkosta) pussillinen oottamassa parvekekelejä.

Virkkuuloimesta tuli yllättävän hyvä, vahingossa ostetut eripaksuset langatkin oli sit lopulta hyödyksi.
Keskiosa on paksumpaa ja sivujen hetaleet ohuempaa eli laskeutuvat vähän nätimmin, kuin paksu olis ehkä laskeutunu.

Käsitöitten siunauksellisuudesta.
Ilta-Sanomien sarjakuvista tää Nemi ja tietysti Kamala luonto toimiivat aina!

Muutama kaunis ja lämmin päivä on ollu kevättä sulostuttamassa, mutta niistä nauttimista on häirinny se, että ilmakehäkuplan alla tapahtu liikettä. Saharan hiekat pölis meijän (hengitys-)ilmassa. Tuo mies ei uskonu, kun sanoin, että kumma autere ei oo kosteutta vaan jotain muuta ja että epäilen kulkeumaa Afrikasta. Lehteä se sitten usko, artikkeli on luettavissa täältä.

Tää aurinko kaipais vähän pölyjen pyyhintää.

Liki päivittäin tulee suomalaisia nettimedioita seurattua ja oman kuplansa seiniä koeteltua. Yksi tehokkaimmista kuplakovitteista oli Ilta-Sanomien juttu siitä, pitääkö voiveitsi panna jääkaappiin vai jättää pöydälle. Siis meijän kuplassa paskaset astiat/aterimet kyllä pestään heti käytön jälkeen, mitä ne muut tyypit siellä ulkopuolella oikeen ajattelee! Mistä tuli mieleen, että tiskikone asettaa vähän turhia vaatimuksia astiastoille, kun kaikkee pitäs olla paitsi käyttöön myös seisomaan masiinassa pesua oottamassa. Mikkelissä ei oo konetta ja selvitään parilla lautasella ja lasilla ja muutamilla aterimilla eikä se käsinpesukaan niin rasita, kun kamat pesasee heti tuoreeltaan. Täällä pestään koneella ja käsin fifty/sixty, vaihoin just viimesen uuden pään tiskiharjaan, alkaa Suomeen paluu pikku hiljaa hiipien lähetä…

Kultasadetta...

... eli mimosojen alla!

Vähän proosallisempaa kevätkauneutta, mutta tällaseen umpitylsään tyyppiin vetoaa kummasti!

Alla sanat West Ham United FC:n kannatuslauluun, jonka soidessa stadionille puhkutaan ja puhalletaan koneellisesti hirviä määrä saippuakuplia – on komiaa katottavaa! Kun Liverpool ja ManUnited konttaa, pitää ottaa ilonsa jostain muualta...

I'm forever blowing bubbles,

Pretty bubbles in the air,

They fly so high,

They reach the sky,

And like my dreams they fade and die!

Fortunes always hiding,

I've looked every where,

I'm forever blowing bubbles,

Pretty bubbles in the air!