Bem-vindo de volta à Portugal!

… tai jotain vastaavaa toivotteli meille Continenten kahvilan kyyppari tänä aamuna. Hää oli leikkuuttanut tukkaansa ananaksen, eka, jonka oon nähny keski-ikäisellä miehellä, mutta ehkä se Luís Figo-look-alike-olemus velvoittaa käyttäytymään jalishenkisesti.

Lauantakina tultiin, nyt on maanantaki ja ihan on matkustavaiset sipissä. Lähettiin Mikkelistä perjantaina 10.01-junalla lentokentälle, josta otettiin lentokenttäbussi Rantasipiin, jossa syötiin ja yritettiin vähän nukkua palataksemme takaisin lentokentälle, jossa koneen lähtöaika oli vajaa viideltä aamusella. Koneessa päädyin istumaan mukavan ja puheliaan sonkajärveläisen eläkeläispariskunnan viereen. Hyö oli menossa viikon kiertomatkalle Douro-joen laaksoon: joka päivälle oli tiedossa yksi kirkko, yksi luostari ja yksi viinitila… Myö päädyttiin sitten vihdoin Portimãoon, kerrankin ihmisten aikaan, mikä tarkotti sitä, että päästiin täydentämään puuttuvia asumisresursseja heti eli oitis. Paljonhan meillä oli kyllä kamaa oottamassakin pakolaiskassiin pakattuna, mutta silti.

On ostettu siivoustarpeita, petivaatteita ja pyyhkeitä, koska päätettiin jättää tilatut viikkosiivoukset ja SPP:t unholaan ja hoitaa homma itse. Liinavaatteet pitää tietysti saaha pestyksi ennen eka käyttöä ja vanhasta muistista osataan kyllä käyttää pesukonetta 40-asteen rättien pesuun, mut ei muuhun. Käyttöohje on kadonnut, joten pyydettiin respasta apuja ja saatiin sitä pelkkää portugalia puhuvan siivoojakaksikon muodossa. Heijän ohjeillaan 60:set olis pesty kolmessakympissä ja 90:set kylmällä vedellä, mikä selvis, kun netistä googlaamalla onneksi löyty alkuperäinen manuaali. Tarpeisiin muuten upposi niihin budjetoitu kuukauden siivouksien hinta eli vähän alta satanen.

Hankintojen lisäksi on sinkoiltu tarkistamassa tutut mestat. Tokyossa syötiin taas vanhaan tapaan ensimmäinen ehtoollinen. Sen päälle oli tarkoitus ottaa taksi tolpalta, kun ei jaksettu lähteä kipuamaan mäenrinnettä kämpille, vaan kun on vielä turistisesonkiaika, olivat kaikki pirssit ajossa. Menimme siis Artturilaan jälkkärikaffeille ja saatiin siellä tilautettua taksi oven eteen. Baaria oli pitämässä pystyssä kolme sukupolvea, Artur, tyttärensä Berenice kokkaamassa sekä hänen poikansa (nimi ei tiedossa) baarimestarina. Iloisen jälleennäkemisen jälkeen hypättiin kumijalkaan ja siitä yläbaariin yömyssyille ja Sergiota moikkaamaan.

Erittäin, erittäin hyvien yöunien jälkeen taas shoppaamaan Continenteen ja sitten Bacchukseen peliä katsomaan ja aamiaiselle. Edellisenä iltana ennen taksiin hyppäämistä Artur kysäisi, mitä peliä halutaan tulla katsomaan ja vain koska kyse oli meistä (niin hää väitti), lupasi tulla aukaisemaan kuppilan jo klo 12, koska silloin tuomari viheltäisi ManU:n ja Stoken (1-1, kele!) pelin alkamaan. Turistisesonkienkut näkyi olleen aika äimänä, kun tajusivat, että baari oli jo siihen aikaan auki. Pelin jälkeen ajeltiin rantsusta keskustaan bussilla, käytiin jatkamassa shoppailua kiinakaupassa ja käväistiin syömässä Tapa Latinassa.

Kaiken häsläämisen keskellä käytiin pikaisesti tarkistamassa, että meri on edelleen tallella!

Viime yökin nukuttiin kuin murmelit ja oltiin pystyssä käsittämättömän aikaisin, joten oltiin oikeesti aamiaisaikaan kuulemassa noita takaisintulotoivotuksia. Tehtiin viimeiset kodinhankinnat - toivottavasti - ja lähdettiin bussilla käymään Aquassa ja Retail Centerissä, joissa yritettiin etsiä uutta reppua vanhojen, hyvin palvelleiden laskuvarjokankaisten tilalle. Ne nimittäin muutti yhdessä reppujen taivaaseen ihan perä perää ja samalla tavalla: hihnojen muoviset säätösoljet räjähti käsiin kun niitä oltiin nostamassa selkään täynnä lasisia viinipulloja - ensin toinen, minkä jälkeen siirrettiin lekat toiseen ja ei kun uusintanäytös pystyyn - ja silti ei saatu yhtään rikkinäistä putelia aikaiseksi! Ei löytyny reppua eikä paljon muutakaan, joten mentiin lohdutukseksi Cardosasin grilliin syömään salaattia ja lampaankyljyksiä. Sen verran on vuosien myötä viisastuttu, että älyttiin ottaa kumpaakin vaan yksi annos ja syötiin ne porukassa.

Retail Centerin seinustaa pitkin kulki outo otus
Mistä lie rapu eksyny heiluttelemaan saksiaan tuohon ikkunan pieleen?

Pesukone on kaikesta marhaamisesta huolimatta kerenny laulaa ahkerasti ja huomenna voidaan siirtää talon tarjoomat tekstiilit syrjään ja ottaa omat käyttöön. Jokohan sitten alettais ottaa elämä vähän lunkimmin!

Ensimmäinen satsi petivaatteita kuivumassa.

Ostettiin aluslakanat (lençol) ja tyynyliinat (fronha) Continentesta, pussilakanat (capa de edredão) tuotiin Suomesta.

 Pyyheliinat (toalha) ostettiin kiinakaupasta, paitsi lattiapyyhkeet kilohinnalla Continentesta.