Rotinoista normipäiviin

Tietääkseni ei oo tarvetta mennä kenellekään kyläilemään lapsensaannin takia, täällä sana rotina tarkoittaa rutiinia. Ja niitten varassa se täälläkin elämä pyörii. Keskivertoarkipäivänä heräillään joskus yhdeksän ja kymmenen välillä ja otetaan rauhaisa aamiainen, puuroa ja hedelmiä. Samalla luetaan suomalaiset uutiset ja tehdään Duolingon määräämät tehtävät. Jos on pyykkipäivä, kone laulaa taustalla

Nää vois olla vaikka rotinaviemisiä,
saatiin viimeeksi Berenicen kokkivuorolla taas eväitä,
leipää ja vähän erikoisempia pastel de natoja jostain pastelariasta.

Aamiaisen jälkeen pitää käydä partsilla haistelemassa ilmaa ja ihmettelemässä naapuruston tapahtumia,
esimerkiksi tän vasemmalla näkyvän aidan rakentumista.

Sitten kauppaan, jos on tarvis. Se on vähän kuin muurahaispolku tuo tie Continenteen (ja tien toisella puolella oleviin Lidliin ja Aldiin, joita enkut ja tietysti germaanit suosii) ja takaisin, samat expattinaamat menee tyhjin käsin sinne suuntaan ja kassit ruokaa täynnä takaisin. Jos on kaunis päivä, kävellään keskustaan ja käydään mahollisesti jossain taidenäyttelyssä tai tekemässä hankintoja kiinankaupassa ja vasta sen jälkeen paluumatkalla ostetaan safkat.

Manulassa on uusi kotieläinpiha.

Muuten ei viimeeksi näyttelyt oikein kolahtanu.

Päiväkahvilla käydään Yläbaarissa kauppareissun jälkeen. Koska yleensä kaffet hörpätään ennen kolmea, Larissa on sitä tarjoamassa ja samalla saadaan päivän energiapaukku. Hää on ihan mahdottoman vilkas tapaus, laulaa ja tanssii taustamusiikin tahtiin ja siinä sivussa kälättää käsittämättömyyksiä. Jos Correio da Manhã on vapaana, lueskelen siitä sen verran uutisia, mitä ymmärrän. Yleensä uutisvirta on täynnä korruptiota. Esim.: Mais de 400 funcionários públicos foram acusados de corrupção em 2017 eli yli 400 julkista virkamiestä syytettiin korruptiosta männä vuonna. Nää oli siis vain ne, joita syytettiin, epäilyjä on ollu tupla määrä. Yksi juttu kertoi portugalilaisten luottamuksesta siihen, miten eri instituutiot suoriutuu tehtävistään. Sen mukaan tuomareille, papeille ja poliitikoille ei paljon luottoa heru. Liittynee tuohon samaan ostettavissa olemiseen. Koko ajan on joku operação (Fizz, Marques, Lex…) menossa, missä tutkitaan poliitikkojen ja yrityksien rahojen sekoittumista ja miten tuomarit on rahaa vastaan sotkeneet tutkimuksia. Useimmiten poliitikkojen käyttämät rahat on kylläkin lähtöisin yhteisistä valtion tai kunnan varoista eikä varsinaisesti omia. Papeilla epäluottamus liittynee katolisen kirkon hyväksikäyttöskandaaleihin ja on niitä muutama padrekin jääny kiinni kavalluksista, yleensä on viety rahat, jotka on tarkoitettu huono-osaisten olojen parantamiseen.

Tilastotietoja
Yritin verrata kuvaa lukemaani, enkä ymmärtänyt yhtään mitään!

Taannoin oli pikku-uutinen Portimãosta: suomalainen 54-vuotias nainen on kuollut pudottuaan (tuli heti epäilys, että hypättyään) kahdeksannesta kerroksesta. Hiukkasen hätkäytti, mutta olettamus oli, että asiasta ei sen enempää kuulla. Väärässä oltiin. Kiwi-kaverimme Arthur alkoi seurustella suomenvenäläisen naisen kanssa talvella. Nyt Irina on kuollut ja Arthur on surunmurtama. Selvisi, että aiempi uutinen pudonneesta suomalaisesta kolahtikin lähemmäs kuin olis ikinä arvattu. Irina oli sairastellut ja vähän toivuttuaan oli menny lounastamaan kaverilleen. Ruuan valmistuessa oli sanonu tuntevansa olonsa huonoksi ja menevänsä parvekkeelle haukkaamaan raitista ilmaa. Pikkuhiljaa Arthuria tavatessa on selvinnyt, että hänellekin on vasta paljastunut kaikenlaisia asioita. Ilmeisesti taustalla on ollut masennusta ja vihdoin hää oli saanut paikallisilta poliiseilta varmistuksen siitä, että putoaminen ei ollut ollut vahinko.

Parvinäkymä, jouset virittelee.

Sinä iltana kun kuultiin Irinan kuolemasta, käytiin konsertissa.

Aloituskappale oli kaunis ja sopi tunnelmaan: Adagio for Strings (Samuel Barber).

Muuten oli pianoa Beethovenilta ja sinfoniaa Brahmsilta.

Onneksi osa jutuista on vähän piristävämpiä.
Continenten viiniviikkojen alennusviineihin kuuluvia ja vinkkuja on palkittu jossain kisassa.
https://www.internationalwinechallenge.com/canopy/search.php

Normaalisti iltapäivän aluksi otetaan lounasta. Jos on jotain tähteitä, niitä, jos ei, teetä ja leipää. Satunnaisesti syödään pääruoka lounasaikaan ja teet päivällisaikaan, jos vaikka on tehty kauppareissu kaupunkiin asti ja ostettu A Cozinhan kanaa, jota tälläkin hetkellä tekee mieli. Se vaan niin koukuttaa. Jos on kaunis päivä, voidaan lounaan jälkeen käväistä rantsussa höntsäämässä tai sitten menen partsille tekemään käsitöitä (silloin ei haittaa, jos on kylmä, tarpeeksi vaan kudetta niskaan) tai lukemaan (silloin en ala palelemaan, vaan pysyn sisällä). Ukulelisti soittelee yleensä samanaikaisesti, mikä osittain selittää pyrkimystä mennä ulkotilaan… Ei vainenkaan, nykyisin sitä sietää jo ihan kuunnella ja hää ymmärtää ajoittaa soittelunsa ihmistenaikoihin. Johonkin naapurihuoneistoon on muuttanut suomalainen valopää, jonka mielestä puolenyön aika on mitä mainioin koko talon kuunnella haitarin soittoa – ihan hanurista koko soitin ja soittaja kanssa! Viiden maissa SIC Mulher kanava näyttää amerikkalaisia tai englantilaisia kykykilpailuja, joita saatetaan ajankuluksi pari tuntia seurata. Ja sittenhän sitä pitääkin jo taas alkaa syödä sitä päivällistä!

Päivällinen nautiskellaan kuuden maissa ja sen jälkeen, jos tuntuu siltä, käydään moikkaamassa Sergion baarin väkeä parin viinilasillisen verran. Loppuilta notkutaan kotona, tuo mies yleensä kattoo Hollywood-kanavalta jotain väkivaltaviihdettä ja mie lueskelen, kirjoittelen blogia tai touhuan jotain muuta tarpeetonta. Taannoin keksin, että sanaristikot.net on pullollaan nopsasti täytettäviä kryptoja, joita tekaisee yhden minuutissa tabletinkin näytöllä. Jos haluaa käyttää enemmän aikaa per tehtävä, täyttelee piilosanaristikoita. Varsinaiset ristikot on vähän turhan hankalia tablitskakoossa, kun ei näe kuin pikkuriikkisen osan kerrallaan.

Joskus lihaa ostaessa on vaikeeta paketin teksteistä hahmottaa,
mistä ruhonosasta on kyse.
Intermarchén nettisivuilta löyty ohjeita.

Tässä pihvi on vasikan (novilho) kohtaa lapa/etuselkä (pá/acém).
Pihvit voi olla leikattuna ihan mihin suuntaan vaan suhteessa säikeisiin,
mutta nuori elukkahan on mureeta silti.
Mausteena on brandystä ja voista tehty pikasoosi.
Lisukkeena naapureitten perinnöksi jättämiä papuja kera chouriçon, sipulin ja valkosipulin.

Koska kotona ei ollu brandyä,
ostettiin sitä Yläbaarista kahvireissulla.
Um shot de Macieira dentro lá, se faz favor!
Eli please, yksi Macieira-shotti tonne noin!

Viikonloput on tietysti ihan eri juttu, koska yleensä aamiaisen jälkeen käväistään ehkä nopsasti kaupassa ja sen jälkeen kipitetään kattomaan pelejä. Jos pelejä on vain iltapäivästä (jolloin syödään lounaaksi dois chás, duas tostas mistas e uma omelete com queijo), tullaan yleensä kotiin syömään päivällistä, jos ei sitten tee mieli jotain eksoottisempaa. Jos pelejä on saman päivän aikana useampi, otetaan myös päivälliseväs Arturilassa. Tämä viikonloppu on sikäli outo, että siihen sisälty vain yksi must-peli. MAU–Liverpool vieläpä pelasivat (2–1, ei ehkä ihan ansaittu voitto, mutta vähät siitä) lauantaina klo 12.30 alkaen, joten voimme elää harvinaista jalkapallovapaata aikaa tiistaihin asti, jolloin on sämppäripeli MAU–Sevilla, toinen osaottelu (second leg eli toinen jalka tai segunda mão eli toinen käsi, niinpä niin…).

Liverpoolin tokajalka tai kakkoskäsi nautittiin myös kotona tapaksien kera.
Tein pitkästä aikaa cevicheä ja muutenkin oli kalapainotteista, purkista kylläkin.

No comments

Viikkorutiineina keskiviikkoaamuisin siivotaan kunnolla ja sunnuntaiaamuisin pyydystetään pahimmat villakoirat. Kuukausirutiineista tärkein on kuunvaihteen huvipäällikön (lue: miun) tutkailu seuraavien viikkojen viihdetarjonnasta. Tärkeimmät lähteet on Visit Algarve, jonka Guia Algarvesta löytyy kaikki, mitä täällä etelä-Portugalissa tapahtuu. Lisäksi on Viva Portimão eli paikalliset jutut ja vielä Manulan ja TEMPON omat sivut, joilta saattaa löytyä yksityiskohtaisempaa tietoa. Continentessa on myös teline, johon ilmestyy erilaisia mainoslippusia ja -lappusia tapahtumista. Hämmästyttävän vähän täällä meidän tuntemat tyypit käy missään taidetapahtumissa. TEMPOn konserteissa on nähty joskus tunnistettavia suomalaisia, mutta ei koskaan esimerkiksi enkkuja. Hyö kyllä liikkuu paljon, mutta viihteeksi riittää, kun käy pällistelemässä jotain kirkkoa jossain ja saa halvan lounaan tai sitten vaan se halpa lounas riittää. Yksi jo pois lähteny pariskunta Stokesta oli kylläkin kiinnostunu jutuista ja vaimolle näytinkin, mistä Portimãon tapahtumat löytyy netistä. Tää nainen harrastelee myös kaikenlaista nyhertämistä, joulun alla teki pöytäkuusia, yhden löytämistään kävyistä ja toisen vanhasta kirjasta.

Täältä löytyy melkein kaikki...

...kuten sisällysluettelosta voi huomata.

Viva Portimãon A Não Perder (Näitä ei saa missata) on kanssa tärkeä.

Sitten on vielä tietysti ns. normipäivät kuten taannoinen torstai, joka alkoi myrskyisän yön jälkeen sähkökatkolla. Ainoo, mihin virtaa riitti, oli palohälytin jossain kaukana: hälyttää, ei hälytä, hälyttää… Aamu ei silti meille valjennut, koska oltiin laskettu ikkunoiden metallikaihtimet alas ja ilman virtasta niitä ei saanut ylös… Onneksi olohuoneessa häkkyrää ei oo tavattu laskea ihan tiiviisti kiinni vaan on jätetty pienet valoraot eli hämärässä kyettiin hiippailemaan sen verran, että saatiin kuteet niskaan ja baariin aamiaiselle, jossa sähköt meni välillä päälle, pois, päälle, pois… Paahtamattomia paahtoleipiä (yäks) ja kylmää kaakaojuomaa (toinen yäks), mutta silti parempaa kuin ei mitään. Kauemmas ei uskallettu lähteä, koska pilvet varjoili edelleen uhkaavasti. Lounasaikaan mennessä pilvet oli ohenneet niin, että uhmattiin tuulenpuuskia (telkkarin uutisten mukaan kovimmat puuskat oli 100 km/h) ja käytiin rannasta löydetyssä italialaisessa testaamassa pitsat. Margarita oli ainakin herkkua, pohja oli ihan käsittämättömän hyvä, köykäinen ja oikeella tavalla rapsakka. Eli ihan koko päivä ei sitten kuitenkaan menny tärviölle.

Kun ei voi oikein ulkoilla voi harrastaa vaikka tilkkutöitä.
Teinpä siis uuden pussukan.

Myrsky on myllertänyt aika napakasti täällä seuduin. Ensin oli Emma, joka aiheutti Faron alueella pari tornadoakin (http://portugalresident.com/chaos-as-%E2%80%9Csecond-tornado%E2%80%9D-hits-faro), joista jälkimmäinen sai pahaa jälkeä aikaiseksi, mm. kokonainen sadan ihmisen mustalaisyhteisö menetti kotinsa ja on nyt majoitettuna johonkin auditorioon. Marcelo (Rebelo de Sousa) kävi äskettäin heitä tapaamassa. Onko siitä mitään hyötyä mihinkään suuntaan, on sitten eri juttu, valtaahan hällä ei paljon ole. Tää täkäläisten Sauli (ikääkin on samat 69) on kova pyörimään erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa ja suosio on yhtä suurta kuin sillä meikäläisten versiolla. Asteikolla 0–20 pitäävät paikalliset hänestä 18,5:n verran. (https://www.cmjornal.pt/politica/detalhe/dois-anos-de-mandato-de-marcelo-com-popularidade-nunca-vista)

Nyt on menossa Félix ja lisää kovaa sadetta ja tuulta ja lisää mahdollisia tornadojakin on luvassa. Koko Portugali on enemmän tai vähemmän sekaisin. Lunta on paikoissa, joihin sitä ei yleensä sada. Vettä on tullut nyt jo ihan riittämiin ja se on aiheuttanut tulvia ja maanvyörymiä. Ihmeen vähän on ihmisille sattunu mitään pahempaa.

Tämän teki Emma, osa täkäläisen rannan kallioseinämästä oli kajahtanut alas.

Välillä sentään ei sada