Kun sai niin halvalla!

Mikkelin kesäteatterissa olis ollut tarjolla tankin täyttöä, mutta myö jätettiin väliin. Täällä on kyllä noudatettu Sulon oppeja ja tehty vaan edullisia ostoksia. Mies ei ottanu juurikaan vaatetta mukaan, joten ensimmäisten hikisten päivien jälkeen piti lähteä ettimään vaihtopuseroita ja paremmin ilmastoituja kenkiä. Primark ratkaisi ensimmäisen pulman ja Retail Centerissä oleva Calçado Guimarães -kenkäkauppa toisen, parilla kympillä sai ihan kunnolliset sandaalit hänelle. Jälkimmäinen on aika kumma paikka suomalaisiin popoputiikkeihin tottuneille. Kaikki kaupan olevat kengät on hyllyillä ja lattioilla läjissä laatikoissa. Jostain laatikosta on nykäisty yksi esittelykappale näkyville ja sen pari on sitten siellä jossain niissä laatikkoläjissä jemmassa. Kengät tunnistetaan tuotenumerolla ja esittelykenkä ja sen pari saattavat olla ihan eri puolilla liikettä, sieltä sitten vaan numeroa arpomaan! Athletic´s foot -kaupasta kävi hän ostamassa uudet katu-uskottavat Niket, siellä esittelykengät oli seinällä ja parit varastossa, josta henkilökunta kävi ne noukkimassa. Niitten lisäksi garderobi on täydentyny puuvillapöksyillä ja jollain pitkähihasella puseronretkulla – tai kyllähän se ihan siisti on, paikallisesta Cittarista eli Jumbosta ostettu, kun vaatekaupoista ei löytyny mieleistä.

Kun kerran on tyyllinsä löytänyt, mitäs sitä suotta vaihtamaan!
Rivin jatkoksi on nyt yksi myös pitkin hihoin...

Itselle en oo paljon mitään rätei tai lumpui ostanu, koska puseroita on periaatteessa riittävästi ja housuja en täältä varmaan ees ilman hermoromahdusta löytäis. En löytäis kyllä Suomestakaan, jos ei Cellbes auttais, siks toisekseen.  Otin matkaan parit pitkät puuvillapöksyt, toiset vanhat ja toiset pakasta. Vanhat olikin niin vanhat, että nyt on pitäny jo paikata, mutta ehkä ne jouluun ja uusien hakuun asti kestää. Primarkista kävin ostamassa parin euron t-paitoja, kun vanhoissa alkaa olla öljy (ruokaa)- ja väritahroja (pakolaiskassista), jotka ei enää pesussa puhistu. Arcopedicon kenkiä yritin viime talvena etsiskellä, mutta havaitsin olleeni ihan väärillä jäljillä, kun kenkäkauppoja kolusin. Niitä nimittäin löytyi apteekista, mutta en ostanu, kun olin kerran hommannut uudet jo Suomessa.

Calçado Guimarães

Kellon ostin Ale-Hopista, kun halvalla sain eli makso kympin. Mikkelissä ei tuu rannekelloa kaivanneeksi, kun siellä se piruntorjuntatorni neljä minuuttia edellä olevine kelloineen näkyy joka paikkaan, mihin on tarvis kävellä. Täällä taas aikaa et näe mistään ja toisaalta tarttee tietää, kerkiääkö bussiin tai onko kuppila päivätauolla vai onko päivällisaika alkanu tms.

Ale-Hopista ois voinu ostaa myös hymiöitä, mitenhän noi vaan sais liitettyä viestiin?

Continentessa opittiin uusi juttu, kun yksi ystävällinen kassahenkilö meitä valisti. Siellä on sisääntulon yhteydessä automaatti, josta voi ottaa jonotuslappuja kaikille palvelutiskeille, se oli meilläkin tiedossa. Sitä vaan ei tiedetty, että oman kanta-asiakaskortin viivakoodin vilautuksella sieltä voi putkahtaa myös alennuskuponkeja. Sillä kertaa saatiin viiden euron yleisalennus Continenten ostoksiin ja pari lappua Wellsiin. Sieltä ostinkin sitten käsidesiä ja kylmä-kuumahaudepussin. Jälkimmäinen on viritetty versio, siinä on mukana myös kuminauhoilla uumalle kiinnitettävä kangaspussi, johon hauteen voi sujauttaa käytön ajaksi. Kuinkahan monta vitosen kuponkia on aiemmin jäänyt saamatta, kun ei olla tuota vilautusjuttua tiedetty, ei siedä ees aatella…

Sieltä niitä suoltuu, alennuskuponkeja nimittäin!