tiistai 20. lokakuuta 2015

Luontoilmiöitä


Parina illansuuna on jostain takavasemmalta (parvekkeelta katsottuna siis) noussut aika hauska sumuilmiö. Taivas on ihan kirkas, mutta koko kylä on usvavaipan hellässä huomassa. Istuin auringonlaskun aikaan parvekkeella neuloskelemassa ja oli lysti katsoa, kun illan pimetessä sumun sekaan alkoi hissuksiin ilmestyä varovaisia valopisteitä, eikä sieltä sitten muuta näkynytkään. Normaalisti kaupungin valmistautumista yöhön voi katella monen kilometrin päähän, tiet talojen välissä erottuu autojen tekemistä valonauhoista.

Sieltä se tulee, vähän on käyny rannan kautta kieppasemassa

Normaalisti tuon keskivaiheilla olevan sumublokin tilalla näkyy kaupunkia
aina Alvoriin ja ties vaikka Lagosiinkin asti, nyt sitten ei



Yhtenä päivänä Continentesta palatessa käytiin juomassa kaffet (Duas bicas, por favor – ja taas myyjä ystävällisesti auttoi lausunnassa) lintupuistossa, joka on kyllä virallisesti nuorisopuisto (parque da juventude). Riikinkukot, kanat ja jotkut ankansukuisetkin oli lisääntyneet, tipusia oli siellä sun täällä. Tästä voisi äkkiä päätellä, että taitaavat poikia pari kertaa vuoteen, mutta en mene vannomaan… Lammikostakin oli levät hävinny ja voi katsella erilaisia kaloja touhuilemassa omiaan. Jopa kilpikonnat oli harvinaisen touhukkaita, ei tarvinnu epäillä ovatko muovista vai enämpi orgaanisista aineista väsättyjä, kun kiipeilivät saarelleen ja sukeltelivat siitä takaisin uimasilleen.


Parque da juventude, kanat on jättäneet nuorison johonkin jemmaan tai sit on haukka hyökänny....

Tällaiselle urbaanille sielullekin kaupungissa esiintyvä luonto sattuu oikein hyvin eikä aiheuta ahistusta. Tänne lähtiessä Helsinki-Vantaalla meinas sitten pää oli räjähtää ihan totaalisesti, kun kusiputkaan oli joku tanan valopää keksinyt panna kuulumaan nauhoitettua linnun (peippo?) liverrystä! Pytyllä istuessa oli koko ajan tunne, että pitää päästää tirppiparka putkasta vapauteen eikä istunto ollut ollenskaan miellyttävä tapahtuma, ei.

Partsilla päivystäessä kuuluu autojen, mopojen, hälytysajoneuvojen (joilla on tosi hauska muriseva varotusääni risteyksiin tullessa) ja tietysti jutustelevien ihmisten ääniä. Lokit ja varpuset pitää omaa meteliään ja välillä ohi lentelee kyyhkysiä ja jokunen haukkakii silloin tällöin. Tunti puoltoista ennen auringonlaskua lokit siirtyy merelle ja varpuset alkaa kerääntyä yöpuihinsa. Suomessahan ne jäljellä olevat lintuparat majailee matalissa pensasaidoissa, täällä puissa, joihin mahtuu muutama tipunen enemmän. Albufeirassa jokunen vuosi sitten katottiin hotellia vastapäätä olleen useampikerroksisen rakennuksen korkeuvelle kasvaneen, muutama metriä leveän puun ja köynnöskasvin yhdistelmän täyttymistä varpuslintusilla. Jokaisessa turvaan suunnanneessa parvessa oli pari kymmentä lintua ja niitä parvia riitti niin, että 5000 lentäjän jälkeen ei enää jaksettu laskea, mutta parvia vaan tuli ja tuli… Täällä samassa puussa majailee varmaan satakunta, mutta pirusti niistä mellakkaa piisaa kun etsiivät hierarkian mukaista mestaa unia varten.


Viime viikonlopuksi tänne oli ennusteltu ukkosia, mutta mihin lie hävinneet. Lauantaista lähtien on saatu kuitenkin sadetta, käytettiin jopa pirssiä mennen tullen pelinkatsomisreissulla. Siihen kyllä vaikutti isosti myös se, että luuvalo on päättänyt sitkeästi kirkastuttaa elämäämme edelleen… Pakko oli silti mennä pelejä kattomaan, olihan Liverpoolilla eka pelinsä Kloppin valmentamana ja Man Unitedilla edellisen pelin jälkeen vain paljon voitettavaa. Poolin peli (0–0 Spursia vastaan)  katseltiin On the Rocksissa, Unitedin (3–0 voitto Evertonista, JEE!) eka puolisko Ireland´s Eyessä (siellä jaettiin puokkiin myös club sandwich, josta ei todellakaan ole jälkipolville muisteltavaa, eipä meillä tietysti niitä jälkipolvia olekaan, kihtipolvia vaan) ja toinen sitten vihdoin Bacchuksessa, kun Arturkin oli jaksanut herätä. Oli taas valvonut viiteen asti aamuyöllä, joten baarin avaaminen vähän venähti. PR-koira Nina oli jo passissa miun vakiopaikan vieressä, joten rapsutteluksihan se sitten meni. Tuo irkkupubi muuten on aiemmin ollut kiinni talvikauden kunniaksi, nyt sitten auki ja selvisi, että se on jotenkin naimisissa naapurin On the Rocks -juottolan kanssa, näkyi sama jeppe heiluvan kummankin baaritiskin takana vuoron perään. Talvikausi on kai alkamassa, meillä oli vielä viime viikolla lähikauppakin, mutta nyt se on pannut lapun luukulle lomakauden (!) ajaksi, tarkoittaa tästä jonnekin huhtikuulle. Talvikausi tarkoittanee myös sitä, että sateitten myötä maailma vihertyy, kauppareissulle sattuva hevoslaidunkin on alkanu työntää uutta versoa. Toisaalta, tuulinen ja sateinen sää on alkanut antaa kyytiä puitten lehdille, kohta varmaan ilmestyy kaduille taas lehtipuhaltimen ja lakasukoneen metelöivät kaksikot niitä lehtiä pois putsaamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoikaa, rakkaat ihmiset!

Muistakaa panna jonkinlainen tunnistettava nimimerkki viestin loppuun, että tunnistan kirjoittajan.

t. jaana r.