Hyvää, sanoi norjalainen mies, itsenäisyyspäivää

Joulukuun kuudes tehtiin lähtöä Bacchukseen ja mie kieli poskessa ehotin, että otetaan tabletti mukaan ja katotaan linnanjuhlia toisella silmällä. Omasta mielestäni oikein hauskankin vitsin väänsin, vaan niin se taas elämä yllätti. Myö tultiin ovelle samanaikaisesti Arturin ja Norskin kanssa, siinä porukalla astuttiin sisään ja koira seuras perästä, normimenoa siis.

Kun oli asetuttu, paikkaan rynni kolme suomalaista ja alkoivat siinä virittää tietokonetta nettiin ja kiinni yhteen telkkareista, Arturin kanssa asiasta sovittuaan, tietysti. Ei se ihan sujuvasti menny, mutta lopulta kuva Suomesta oli näkyvissä ja lisää finskeja lappo uksesta, porukassa näkyi olevan myös Lusanan fado-konsertin häiriköitä. Kovaäänistä puhetta piisas taas, kaljaa alko kulua, ainakin yksi tuoppi särky ja myö jaliksen kattojat oltiin aika ihmeissämme. Myös siksi, että Newcastle anto Liverpoolille kuokkaan 2–0. Ulkomaalaisille myö selitettiin, että kyseessä on maailman tylsin tv-ohjelma, kaksi tuntia kättelyn katsomista. Sitäkin vähän omassa pienisieluisessa mielessäni kummastelin, että tänne tullaan Suomen veroja pakoon, mutta että itsenäisyyspäivää pitää sitten viettää niin, että ravinteli raikuu – outoa on se. Silti, ihan kiva, että itsenäisestä maasta on tänne tultu ja itsenäiseen maahan toivottavasti joulun jälkeen palajamme.

Siel se Sale vieraitaan tervehtää